Lauantaina;
Hymyilin ja kuuntelin musiikkia samalla kun katselin auton lasin takana vilahtelevia maisemia. Viel olis noin puol tuntii matkaa jäljellä. Katsahdin taakse, Digge makoili kuljetuskopassaan.
Vihdoin viimein pääsimme perille serkkujen luokse, äiti jätti mut ja Diggen serkuille ja meni ite jonnekki siks aikaa.
" Hypytetääks vaikka Diggee?" serkkusein ehdotti ja hymyillen vastasin " Joo! ja Nöksyy ja Bamseeki?"
Mull ei ollu valjaita, mut onneks noill serkuil sattu olemaa valjait, joten laitettii ne sitte Diggel ja koottii esteet, ja sit vaa hypyttämää! Knaia ei näköjää kiinnostanu pätkääkää hypätä, koska se ei ees yrittäny. Se alisuoriutu oikeen kunnol, tarkkaa tietoo esteitten korkeudest ei oo, mut ei se varmaa hypänny ku jonku viistoist senttii... ja koton se o hypänny sellaset kakskyt senttii.
" kyll se vaa on nii et meijän kanien este ura on tuhoon tuomittu!" serkku virnisti kun mikään kolmesta kanista ei suostunu hyppää muuta ku just ja just n. 15 cm.
Naurahdin, ilmesest se näin on.
Sovittiin viel sellane et mentäis rekisteröimää Digge Lempäälää... hihih, pikku Diggestä tulee (ehkä) leijonaluppa, jeih!
Sit oliki aika lähtee koti matkal, taas Digge otti rennost.
SE siitä, siin oli pieni " tarina" mitä mull o tapahtunu, ja joo nyt on keskiviikko, mut täs nyt ei oo tapahtunu mitää muuta...... pelkkää kouluu vaa koko aika ; ((
Loppuu muutamat kuvat;
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti